Tämmöinen Salama huristeli pienen pojan synttäreille. Mulle tuottaa hirveästi vaikeuksia ne Salaman mainostarrat. Pitäs laissa kieltää tuommonen mainostaminen... Maalasin ensin punaseksi koko auton, eikähän siinä näkyny ennää muu ku musta. Ja marsipaani ei ennää siinä hermostuksissa taipunu pienen pieniksi kirjaimiksi, ei puhettakaan. Mies ja pojat oli onneksi sitä mieltä, että kakku oli hieno. Uskotaan niitä sitten, enemmänhan ne ymmärtää autojen päälle.

Välissä paksusti diplomaattikreemiä ja vadelmaa. Kostutus omenamehulla.

... ja tarkoitus oli kyllä tehhä ihan arvoisensa näköinen kakkukin juhlan kunniaksi. Mutta enhän mie kerenny, ku äkkiä huitassa juustokakun hyytymään kaappiin ja sitte sitä jo mentiinki. Mulle oli järjestetty yllätysjuhlat!!! Minut kaapattiin aamulla matkaan. Vietiin ensin jalka- ja käsihoitoihin, joissa en ikäkuunapäivänä ole käyny, vaikka ehkä aihetta oliski. Majoituttiin keskelle Sirkan kylää hotelliin, jossa oli ulkoporeallas. Oli mahtavaa köllötellä lämpimässä veessä tukka jäässä hengitys höyryten. Keilaamassa käytiin ja tietenki syömässä ja sitte tanssittiin aamuun asti...

Hotelliaamiainen oli ihan huippua, sen tietää jokainen pienten riiviöitten äiti! Mie otinki ilon irti ja söin varmaan pienen sumopainijan annoksen.. Nam! Tässä välissä voinki sitte vähän mainostaa ja suositella lämpimästi Levin sokos-hotellia!

Eikä siinä vielä kaikki! Aamupalan jälkeen Kurulan Merja tuli tekemään mulle intialaisen päähieronnan. Seki oli ihan uus tuttavuus! Kuuntelin silmät suljettuina kaunista rauhallista intialaismusiikkia samalla, kun Merja hieroi, siveli, kutitteli, koputteli, ravisteli ja "repi tukasta".  Lasten kurittaminenhan kun on laissa kiellettyä, vois tätä intialaista päähierontaa soveltaa kasvatuksessa. " Ei, hyvä lastensuojeluviranomainen annoin vain lapselleni intialaista päähierontaa!! "

        Kiitos äiti, Katariina, Riikka ja Katja!! Oli HAUSKAA!!!!!

Kakun tekaisin aineksista, mitä sattui käsiin osumaan, mutta maku oli kyllä aika mainio. Tässä ohje, jos joku haluaa kokkeilla.

Pohja:

40g voita

1pkt Domino-keksejä

2 riviä maitosuklaata

Täyte:

1pkt tuorejuustoa

300g jugurttia

vajaa desi sokeria

1tl vaniljasokeria

1pkt Pandan minttusuklaata

2 riviä maitosuklaata

5 (suunnilleen) After Eight-suklaapalaa

2rkl maitoa

4 liivatetta

5dl kermavaahtoa

Kakku jäi jostain syystä aika löysäksi, tekikö sitten minttusuklaan täyte sen.. Kasassa kuitenkin pysyi, mutta jos haluaa niin voi lisätä liivatteen määrää yhellä tai kahella.

Tässä vielä kuva meän sisarusparvesta juhlahumussa. Ainoastaan pikkuveli puuttuu, kun on raukka armeijan harmaisiin joutunu!

Ja täytyyhän minun vielä vielä mainostaa, ettei varmaan keltään jää kuulematta, että multa kysyttiin perjantaina alkossa paperit!!!! Hihii!! Sillä pärjääki monta viikkoa!

Aikuisen kalamiehen synttärikakkuun toivottiin pilkkiaihetta. Muita vaatimuksia ei ollut, kunhan ei mansikkaa. Tässäpä tämä ilmestys.

Oih ja voih, lumihiutaleet ei kyllä erotu yhtään tuossa kuvassa. Tomutin niitä hennon vaaleansinisellä ja kyllä ne luonnossa eottuvat paremmin.

Välissä diplomaattikreemiä, mustaherukkahilloa ja kotimaisia vadelmia. Kostutus omenamehulla.

Pojat toivovat aina, että äiti tekis jonkun hienon kakun niille ihasteltavaksi. Siis ihan vain silmillä syötäväksi, ku kakku ei maistu kummallekkaan... Enhän mie siihen suostu, ku saan sitte puputtaa kakun ihan yksikseni. Nyt pojat kuitenkin pyhästi lupas kumpiki syyä kakkua, jos mie sen teen. Isomman toive oli, ettei siinä olis kovin paljoa kermavaahtoa. Teinkin sitten suklaisen täytteen vadelmilla höystettynä ja pintaan marsipaani, josta pojat tykkää. Maitosuklaaganache, jonka vaahotin pehmeän voin kans kakun täytteeksi oli aivan älyttömän hyvvää! Niin samettisen pehmeää, että se vei melkein kielen mennessään. Olis niin tehny mieli kaapia se kokonaan parempiin suihin...

Kakkua koristaa tietysti dinosaurus, Roni ja Jere on niihin ihan hulluina Juniorilla pyörivän Dinosaur Kingin "ansiosta".

Olisin halunnut kakun pinnasta rosoisen, niinkuin rutikuiva halkeileva maa. En sitä kuitenkaan onnistunu marsipaanista tekemään ja lahjat ei taas riitä luomaan maalilla semmoista. Vetelinkin vain veittellä marsipaaniin viiltoja ja hieroin lopuksi kakun pintaan kaakaojauhetta, josta tuli ihan kivan näköinen. Se ei tosin taia kuvasta erottua.

Tässä muutaman päivän aikana blogipohja on vaihtunut useammin kuin kerran, kun ettin sitä ihanaa minun silmää miellyttävää pohjaa. Nyt mie sitte sen löysin SivuSetti-pohjanikkarilta. Kiitokset siittä!

3-vuotiaan Lukan kakkuun toivottiin turtlesia ja miekkoja. Värillä ei pojan äitin mukaan ollut väliä. Siispä tein punaisen, koska se minusta oli kivan pirtsakka. Heti kuvan valmistuttua sain omilta poikasiltani palutetta;

- Äiti, miksi sie teit sille miekat?

- No siksi ku pyyettiin.

- No eihän punasella Turtlesilla kuulu olla miekkoja ku semmonen toisenlainen ase!

- Niimpä tietenki, olishan se pitäny arvata... Onko tämä sitte ruma?

- On se vähän ruma. Mutta on se paljon hieno. Mutta on se kyllä vähän ruma.

Isovelikin ojensi auttavan kätensä ja piirsi oikein paperille, minkälainen ase sillä oikeasti on. Kiitos avusta, mutta tuli vähän myöhässä...

Minusta punanen huivi soppii niin hyvin yhteen karkkien kans!

Välissä toiveesta banaania ja mansikkaa.

Taas tuli harjoiteltua voileipäkakun koristelua. Mulla oli ajatuksena semmonen hentonen kaunis koristelu, mutta tuli sitte tupattua koko kakku täyteen... Ompahan syömistä! 

Eilen tupsahti postin mukana ysikierroksen viimeinen paketti. Lähettäjäksi paljastui Oona melko tuoreesta Cup cake-blogista.  Hieno blogi! Ja vilkaiskaapas sivun oikeaan reunaan, Oonalla on aika makea tatuointi!!

Paketin aiheenahan oli millainen leivos haluaisin olla. No, halusin olla makea ja kirpeä suussasulavan keveä. Pieni suloinen kakku, runsas ja hempeä. Tämän pohjalta Oona oli koonnut paketin,  jonka sisältö oli ehottomasti mieluisa, mutta myös yllättävä. Yllättävä, koska olin mielesäni kuvitellut jo ihan toisenlaisen kakkusen. Näistä aineksista sain kuitenkin idean kakkuun, jollaista en ole vielä koskaan kokeillut. Toivottavasti kokkeilu onnistuu, että saan laittaa siittä kuvan esille.

          Suuret kiitokset lähetyksistä, jotka on kaikki olleet mieleisiä!!!

Tässäpä taas hedelmien asetteluharjoitusta. Mie tykkään, että juustokakun koristeena pittää olla runsaasti tuoreita hedelmiä, mutta niitten kauniisti asetteleminen onkin sitten haastavampi juttu. Vaatii vielä harjoittelua ja harjoittelua ja harjoittelua...

Lentoaseman henkilökunnan kahvihetkeä juhlistamaan tein tämmöisen lentskarikakun. Toiveena oli kermakakku sinisellä päällisellä ja jotain keltaista. Kukkiahan minun piti sitte tuonne taivaallekki laittaa törröttämään..

Täytteenä diplomaattikreemiä, mustaherukka- ja vadelmahilloa ja mansikoita, kostutus omaenamehulla.

Sisko soitti eilin illalla ja kysyi tekisinkö lauantaiksi tai sunnuntaiksi Ski Doo kelkka-aiheisen kakun. Lupasin tottakai, kun ei mitään ihmeempää kiirusta ollut. Tänä aamuna päätin sitten hajottaa keittiön kaappien sisällön ympäri pöytiä, kun ei ollut yhtään inspiraatiota tehhä kyseistä kakkua. Johtuen ihan tuosta mulle NIIN hankalasta aiheesta. Kelkka!! Ja pittääkö meän asua täällä moottorikelkkojen luvatussa maassa (kylässä)... Jokasessa talossa on kelkka jos toinenki, eli näitä painajaisia on varmasti luvassa lissää.   Tällä kertaa ei auta edes googlaaminen, kelkkakakkuja ei juurikaan löyvy.

Päätin siis taas maalata vain tämän örkkipörkin. kunhan kerkeän... Viieltä tuli sitten vipinää kinttuihin, kun sisko soitti ja kysyi joko kakku on valmis, oltais tulossa hakemaan. Eikä tästä nyt niin kamala tullu, mutta mie nyt en vain tykkää örkeistä. Enkä keltamustan sekamelskasta, yks kamalimpia väriyhistelmiä minun mielestä!!!

Pursotukset tajusin vihdoin tehhä vähemmän hörselöiset, kun miehekkäämmästä kakusta kuitenkin on kyse! Kauan siinä meniki.

Välissä on vadelmahilloa, persikkaa ja sitruunaista rahkakermahyydykettä.

Ella-neitokainen viettää tänään synttäreitään. Hello Kitty oli toiveena ja tammikuun lapselle halusin tehhä talviaiheisen kisun. Tästä tulikin oma suosikki tekemistäni Kitty-kakuista. Mie tykkään näistä väreistä ja hempeästä kokonaisuuesta.

Täytteeseen toivottiin kaikkien herkkua banaania, siispä tein hedelmäisen täytteen. Persikkaa, omenahilloa ja lisäksi rahka-kermahyydykkeen.

Tähän kakkuun esitettiin väritoiveena mustaa, valkeaa ja pinkkiä. Aihetoivetta ei ollut ja kun kakku matkaa kymmenen vuotta täyttävän tytön synttäreille en uskaltanut omin päin mennä valittemaan mittään ihmeellistä, ettei taas mene ihan mönkään. Tyttö kun äitinsä mukaan on enemmänkin pahainen teini, kuin hempeä pikkutyttö. Päävyin siis kukkiin, eihän sen ikäistä naista olekkaan, joka ei kukkasista tykkää!

Väliin laitoin sitruunaista rahkamoussea, mansikkaa, omenahilloa ja kostutus omenamehulla.

Gormitit on nyt tosi in ainaki täällä meän eskarilaisten keskuuessa. Ihme homma, mitä rumempi hirvitys, sitä siistimpi se on!  Sankari totesi kakun nähtyään että hieno, mutta oikeasti se on keltanen.  Kääk! Ja taas meni melkein oikein, ihan niinku Xboxinki kanssa...

Kakussa on täytteenä diplomaattikreemiä, mansikkaa ja omenahilloa.

Wu"rthin työntekijöitä haluttiin kiittää viime vuojen työpanoksesta juustokakulla. Toteutukseen sain vappaat käet. Mieskin vakiasiakkaana oli saanut kutsun kahveilla ja kertoi kakun olleen hyvvää ja saaneen paljon kiitosta. Kivakiva!

Henna ja Jani saivat toisensa kymmenen vuojen jälkeen 2. päivä tammikuuta. Teemana oli lumi ja värinä pinkki. Pakkanen paukkui koko päivän kolmessakympissä, hrrrrrr! Mie serkkutyttönä sain tietysti kunnian valmistaa hääkakun. Kakusta tuli pelkistetympi kuin suunnitelmissa oli, mutta onneksi rouvan tyyli on ennemminki simppeli kuin rönsyilevä. Pähkinäallergian takia käytin sokerimassaa, enkä saanut kiinnitettyä lumihiutaleita reunalle. Liiman olin tietysti aiemmin sotkenut marsipaaniin, joten senkään käyttö ei tullut kyseeseen.

Tässä morsiuspari

Juhlapaikkana oli Lähteentien pirtti Rovaniemellä, aivan upea vanha hirsirakennus! Jos sielläpäin on joskus juhlapaikan tarvetta, niin suosittelen kyllä.

Kakussa oli täytteenä mustikka- ja vadelmamousset ja kostutus spritellä.

     Tämän herkullisen jouluhalon myötä haluan toivottaa kaikille ystäville, tutuille ja nettituttavilleni

  Ihanaa, makoista ja rauhallista joulua!

Joululeivonnan kanssa on ihan hirveä kiirus ja esikoisen synttärit on tietenki siinä samassa sekamelskassa. Eiliseen mokkapalaan maalasin Spidermanin, mutta nyt ei ennää aika riittäny Salamaa kaikkine kavereineen väsätä. Yhistin sitten tässä kakussa kaksi kärpästä, vai miten se nyt sanotaankaan... Ronin synttärikakku ja serkun hääkakun prototyyppi. Häät on parin viikon päästä ja näin viime tipassa morsian saa vasta nähhä, että mitä suurinpiirteiun on luvassa..

Miltäs Henna vaikuttaa? Hiutaleet on läiskitty hopussa sinne tänne, ei ihan symmetrisesti menny. Kimalletta tässä ei ole ollenkaan. Parannusehotuksia otetaan vastaan. Tässä on nyt ne kinuskipallerot reunoilla, olisko mielusemmat ne Mariannekarkit?

Välissä sitruunaista rahkamoussea, mansikkapyrettä ja persikan paloja. Kostutus omenamehulla.

Niin ja rumin reuna sattu sitte sopivasti etteen! Nuo rypyt tuossa eessä on pahimmat, mitä tuli. Muualta marsipaani on siististi asettunut.

Huomenna meijän Rompula täyttää 6 vuotta, voi kauhia sentään!! Kakut ei pojalle maistu laisinkaan, joten kuvitin mokkapalan viemisiksi eskariin. Mokkapaloista ei kukkaan voi olla tykkäämättä!

Reunat on mitä on, tuommoiset röpöläiset. En tasoittanut niitä sen takia, ettei herkut mene hukkaan.

                       ONNEA RONI!

Pikkuisen neitin ehoton lemppari on Titi-nalle. Sen erityisempiä toiveita kuvaan ei ollut. Googlettamalla tietysti löytyi tämä söpö nallukka ja joulun lapsi kun on kyseessä, laitoin kaveriksi joulukukkia. Varsinainen hortonomi...  Onko nuo sitte joulutähtiä? Sen mie tiiän, että kyseessä ei ole hyasintti! Eihän...?